HKScanin Agrofood Ecosystem®, yhtiön sianlihan sopimustuottaja Emomylly Oy, Raisio sekä John Nurmisen Säätiö ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on parantaa ruoantuotannon alueellista ravinnetasapainoa ja vähentää ravinnevalumia Itämereen. Tämä toteutetaan siirtämällä prosessoidun lannan ravinteita, erityisesti fosforia, ravinneylijäämäisiltä alueilta kotieläintuotannosta ravinnealijäämäisille alueille kasvintuotantoon.

Kotieläintuotannossa syntyvä lantaylijäämä on haaste monille lihaa tuottaville tiloille. Lietelannan kuljetus ja levitys on kustannustehokasta vain lyhyen kuljetusmatkan päässä oleville peltoalueille. Prosessoimalla lantaa niin, että sen sisältämät arvokkaat ravinteet säilyvät, voidaan sen levitysalaa laajentaa pidemmän kuljetusmatkan päässä oleville alhaisen fosforitason peltolohkoille. Niiden maaperä hyötyy paitsi fosforista, myös lannan mukana tulevasta orgaanisesta aineksesta.

”Ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä ja tasapainoisella alueellisella käytöllä saavutetaan merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi valumariskin ja vesistöihin kohdistuvan ravinnekuormituksen merkittävä pieneneminen”, sanoo HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson. ”Jatkamme HKScanissa Agrofood ecosystem® –verkoston rakentamista. Nyt alkava hanke laajentaa kierrätyslannoiteyhteistyön siipikarjatiloilta myös sikatiloille.”

Voimakas panostus ympäristövaikutusten vähentämiseen

HKScanin sikojen tuotantoketjusta mukaan pilottivaiheeseen on valittu omaa lannankäsittelyään kehittävä Emomylly Oy. Yritys on seitsemän HKScanin sianlihan sopimustilan omistama ja se toimii satelliittimuotoisena tilojen yhteenliittymänä. Yritys on jo aiemmin kehittänyt lannan jatkokäsittelyyn perustuvaa biokaasun tuotantoa, joka kattaa merkittävän osan yrityksen omasta tarpeesta. Myös muun bioenergian käyttö on yrityksessä vahvassa kasvussa.

”Panostamme Emomyllyssä voimakkaasti sianlihantuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen. Yksi toimenpiteistä on lietelannan separointi, mikä vähentää lannassa olevan veden määrää merkittävästi. Kiinteä separointijae kuljetetaan yhteistyökumppanin fosforiköyhälle peltolohkolle”, kertoo Heikki Sampolahti Emomylly Oy:stä.

Toimilla edistetään kestävää kiertotaloutta sekä vesistöjen ja maaperän hyvää tilaa. Niillä on lisäksi positiivinen ilmastovaikutus.

John Nurmisen Säätiö tukee Satakunnan lantakierrätyspilotin toteutusta – yhteistyö maanviljelijöiden ja tuottajien kanssa avainasemassa

Itämeren suojelusta ja sen kulttuuriperinnön suojelusta tunnettu John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt hankkeen ja osallistuu siihen kattamalla ns. ”fosforinsiirtotuella” lannan kuljetus- ja levityskustannukset.

Itämerta rehevöittävästä maalta tulevasta ravinnekuormasta suurin osa on peräisin maataloudesta. Säätiö on aiemmin ollut edistämässä tehokkaaksi ja nopeaksi havaittua peltojen kipsikäsittelyä Liedon Savijoella sekä Vantaanjoella, jossa on parhaillaan käynnissä 3 500 hehtaarin kipsihanke. ”Tehokkaat ensiaputoimet, kuten kipsi ovat maatalouden vesiensuojelussa tarpeen, mutta haluamme olla mukana etsimässä ratkaisuja myös korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävään syyhyn, joka Lounais-Suomessa on eläintuotannon lannan keskittyminen tietyille alueille”, toteaa säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

Hankkeessa siirretään kolmen vuoden aikana yhteensä 7 500 kg lantafosforia ravinneylijäämäisestä eläintuotannon keskittymästä, Satakunnan Huittisista, ravinnealijäämäiselle viljelyalueelle Pirkanmaalle. Tarkoituksena on tuottaa paikallisia ympäristöhyötyjä niin vesistöjen kuin maaperänkin tilan paranemisen kautta sekä vähentää Selkämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa ja toimintamalleja eläintuotannon ravinnetasapainon parantamiseksi koko Suomessa.

”Maanviljelijät huolehtivat kaikkien suomalaisten ruoantuotannosta, mikä on äärimmäisen arvokas asia meille kaikille. Samalla maataloudesta tulevan hajakuormituksen hallinta on huomattavasti hankalampaa kuin kaupunkien ja teollisuuden pistekuormituksen, jota on saatu vähennettyä merkittävästi. Maatalouden osuus Itämereen päätyvän ihmisperäisen fosforin kokonaiskuormituksesta on Suomessa noin 70 prosenttia ja ilmastonmuutos tulee kasvattamaan ravinnevalumia. Jotta Itämerellä olisi toivoa, kuormituksen perussyyhyn on puututtava systeemisellä tasolla. Satakunnan lantakierrätyspilotti -hankkeen toimintamalli on syntynyt tuottajien ehdotuksesta. Toivomme, että hankkeen tuottaman tiedon ja kokemusten avulla samanlaista toimintaa voidaan käynnistää Suomessa laajemminkin - yhdessä maanviljelijöiden ja tuottajien kanssa”, sanoo säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Raisio-konserni edistää ilmastoviisasta viljantuotantoa

Pellon kasvukunto ja maaperän hyvä ravinnetasapaino ovat avainasemassa vastuullisessa viljanviljelyssä. ”Orgaanisten lannoitteiden käyttö on yksi keino hallita viljanviljelyn ilmastovaikutuksia. Tarjoamme Raision sopimusviljelijöille mahdollisuutta osallistua Satakunnan lantakierrätyspilotti -hankkeeseen ja saada tukea lannan kuljetukseen”, Raisio-konsernin viljapäällikkö Minna Oravuo kertoo.

Lannan käyttö lannoitteena tukee pellon kasvukuntoa ja hiilensidontaa viljanviljelyssä. Suomalaisten viljelijöiden kiinnostus ruuantuotannon ilmastovaikutuksien pienentämiseen on kasvanut nopeasti ja he haluavat löytää kestäviä ratkaisuja viljelyyn.

Lisätietoja:

  • Ulf Jahnsson, HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja, puh. 0400 784 193, ulf.jahnsson(at)hkscan.com
  • Heikki Sampolahti, Emomylly Oy, p. 040 861 7799
  • Marjukka Porvari, Johtaja, Puhdas Itämeri -hankkeet, John Nurmisen Säätiö, p 041 549 1535, marjukka.porvari(at)jnfoundation.fi
  • Minna Oravuo, viljapäällikkö, Raisio-konserni, puh. 044 371 2718
  • HKScan Media Service Desk, puh. 010 570 5700, sähköposti communications@hkscan.com

 

John Nurmisen Säätiö: Taustatietoa Satakunnan lantakierrätyspilotista

 

 

 

 

HKScanin tavoite on kasvaa  monipuoliseksi ruokataloksi. Yli sadan vuoden kokemuksella vastaamme kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja valmistamme maistuvaa, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Meille HKScanissa vastuullisuuteen kuuluu ruoantuotannon kehittäminen koko arvoketjussa tiloilta kuluttajille. Kotimarkkinoitamme ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Lähes 7 000 ammattilaistamme varmistavat maistuvamman elämän – tänään ja huomenna. Monipuoliseen tuotevalikoimaamme kuuluvat siipikarjan-, sian ja naudanliha sekä lihavalmisteet ja ateriat. Vahvoja tuotemerkkejämme ovat HK®, Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja Rose®.  Pörssilistatun HKScanin liikevaihto vuonna 2019 oli 1,7 miljardia euroa. www.hkscan.com

 

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus.  www.johnnurmisensaatio.fi

 

Raisio on kansainvälinen yhtiö, joka keskittyy terveelliseen ja vastuullisesti tuotettuun ruokaan. Tunnettuja brändejämme ovat mm. Benecol, Elovena, Nalle ja Sunnuntai. Raision tuotteissa korostuvat hyvinvointi, terveellisyys, maku ja kestävä kehitys. Vahva osaamisemme ja into kehittää uutta varmistavat kannattavan kasvun. Raision osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Vuonna 2019 konsernin  liikevaihto oli 236 miljoonaa euroa ja liiketulos 27 miljoonaa euroa. Meidän ruokamme tekee hyvää Terveydelle, Sydämelle ja Maalle. Lisätietoja Raisiosta löytyy osoitteesta www.raisio.com.

 

 

Lisätietoja HKScanin Agrofood Ecosystem - verkostosta

Agrofood Ecosystem -verkoston avulla yhä vastuullisempaa ruoantuotantoa

HKScan käynnisti syksyllä 2019 Agrofood Ecosystem -verkoston rakentamisen Suomessa. Tavoitteena on ruoan arvoketjun tehokkaampi hallinta ja yhä vastuullisempi ruoantuotanto. HKScan rakentaa yhteistyöverkostoa, jonka tiedot, osaaminen ja parhaat käytännöt voidaan kerätä ja hyödyntää laajasti asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin HKScanin markkina-alueilla. Kehitystyön tavoitteita ovat lihaketjun vastuullisuuden edistäminen ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä ruokaketjun toimijoiden tuottavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn varmistaminen. Alkutuotannon kehittämiskohteita ovat kotimainen valkuaiskasvituotanto, energiatehokkuus, maaperän kasvukunnon parantaminen ja optimoitu kasvinravitsemus. HKScanin Agrofood Ecosystem -verkoston kehittäminen kuuluu Business Finlandin Food from Finland -ohjelmaan.

Vastuullisesti tuotettua ruokaa hyvällä omallatunnolla

HKScan tekee laaja-alaista työtä ympäristövaikutustensa pienentä­miseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. HKScanin vastuullisuustyön keskeisiä tavoitteita ovat kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen terveellisillä, laadukkailla, vastuullisesti tuotetuilla ja hyvän makuisilla tuotteilla. HKScanille on tärkeää, että kuluttajat voivat syödä paikallisesti kasvatettua ja vastuullisesti tuotettua lihaa ja lihatuotteita hyvällä omallatunnolla.

Aiheeseen liittyvää:

4.2.2020: Biolan mukaan HKScanin Agrofood Ecosystem® -verkostoon

14.11.2019: Suomalainen Kariniemen® kananpoika on paras valinta ympäristön kannalta

25.9.2019: HKScan rakentaa Agrofood ekosysteemin lihan sopimustuotannon seuraavan kehitysvaiheena

10.9.2019: VTT laski Rypsiporsas®-eläimen hiilijalanjäljen tilalta tuotantolaitokselle
 

Kuvat