Tässä artikkelisarjassa esittelemme ihmisiä ja heidän tarinoitaan arvoketjumme varrelta. Tutustu eläinlääkäriimme Leena Pohjolaan.
Tilojen päivittäinen työ hyvän tautisuojauksen ja hygienian ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää ruokaturvallisuuden kannalta, sanoo HKScanin eläinlääkäri Leena Pohjola.
Siipikarjan erikoistumisalakseen valinnut ja aiheesta väitöskirjan tehnyt eläinlääkäri Leena Pohjola on aina ollut kiinnostunut tuotantoeläinten parissa työskentelystä. Hän pitää tärkeänä etenkin toiminnan koordinoinnin ja läpinäkyvyyden kannalta, että HKScanilla on oma eläinlääkäri.
”Vierailen sopimustuotantotiloillamme lähes päivittäin, joten minulla on läheiset suhteet tuottajiin. Koen olevani vastuussa siitä, että tiloilla toimitaan HKScanin käytäntöjen ja arvojen mukaisesti”, Pohjola sanoo.
Käytännössä Pohjolan työ on ennaltaehkäisevää eläinten terveydenhuoltoa. Hän tekee yhteistyötä sekä teurastamolla lihantarkastuksesta vastaavien tarkastus eläinlääkärien että tiloja valvovien aluehallintoviraston ja kunnaneläinlääkärien kanssa. Läheisimmät työkaverit ovat omassa alkutuotantotiimissä.
”Apunani ovat esimerkiksi tuotanto- ja rehuasiantuntijat, joita ilman en pärjäisi tässä työssä. Eläinlääkärit työskentelevät usein yksin, mutta HKScanilla olen nauttinut siitä, että pystyn ratkomaan kysymyksiä yhdessä muiden tiimimme asiantunti - joiden kanssa.”
Pohjoismaiset perinteet
Pohjola kertoo yhteistyön olevan tiivistä Pohjoismaiden siipikarjaeläinlääkäreiden kesken. Naapurimaissa on pitkälti saman - laiset siipikarjan kasvatustavat, jolloin kollegoiden kesken jaetaan myös haasteet ja hyvät käytännöt.
”Esimerkiksi Pohjoismaiden hyvän eläinterveyden ja vähäisen lääkitystarpeen saavuttaminen on vaatinut vuosikymmenten työn. Kunnia kuuluu tilallisille, jotka tekevät erinomaista työtä varmistaakseen, että ruokaturvallisuutta vaarantavia tekijöitä, kuten salmonellaa tai antibioottihoitoa vaativia lintutauteja ei esiintyisi ollenkaan. Valitettavasti tätä pidetään usein itsestäänselvyytenä, vaikka jo Keski-Euroopassa tilanne on aivan toinen”, Pohjola muistuttaa.
Hänen mukaansa on odotettavissa, että tulevaisuudessa lintuinfluenssan kaltaiset taudit lisääntyvät luonnonlinnuissa. Riski on suurimmillaan, kun muuttolinnut tulevat muista maista pohjoiseen pesimään. Ilmaston lämpeneminen voi tarkoittaa myös tauteja hidastavien pakkasten vähenemistä.
”Siksi on tärkeää jatkuvasti tarkkailla ja kehittää tautisuojausta ja hygieniaketjua aina rehustuksesta ja hautomolta lähtien, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat pysyvät tilojen ulkopuolella.”
Huomio hyvinvointiin
Hyvän terveyden ja tautisuojauksen ohella HKScanin keskeisimpiä kehityskohteita on eläinten hyvinvoinnin parantaminen näiden lajityypilliset käyttäytymistarpeet huomioimalla. Hyvä esimerkki on HKScanin pilotoima ainutlaatuinen ”Kanalassa kuoriutunut” -tuotantotapa, jossa kananpojat kuoriutuvat kotitilansa kanalassa erillisen hautomon sijaan. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman hyvä ja stressitön alku untuvikoille.
”Mielestäni perustaso tuotannossa on jo nyt hyvä, mutta tavoitteenamme on tietysti jatkuvasti kehittää eläinten hyvinvointia. Kanaloissa on nykyään esimerkiksi erilaisia virikkeitä, orsia istuttavaksi ja pehkua, jossa linnut voivat kylpeä ja kuopia”, Pohjola kertoo.
Muutoin hän pitää tärkeänä, että yksi HKScanin Tilalta haarukkaan -strategian painopisteistä on nimenomaan tiivis tuottajayhteistyö.
”Mielestäni tilatason korostaminen osoittaa myös arvostusta tuottajien työtä kohtaan. Jos alkutuotannossa ei toimita oikein, on ketjun loppupään vaikea enää tehdä korjausliikkeitä. Se myös edellyttää, että jatkossakin toimimme niin, että se mitä sanomme pitää paikkansa käytännössä. Itse olen ylpeä tiloilla tehtävästä työstä ja näkisin, että sitä voisi tuoda entistäkin läpinäkyvämmin esiin”, Pohjola päättää.
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: Kana on nyt in - terve ja turvassa
Lue lisää experttitarinoita vuosikertomuksesta.